Suomi maailman valokeilassa

1952_armi_n182639_hkm

Armi Kuusela hotelli Vaakunan terassilla vuonna 1952. Kirjan kuvitusta. Helsingin kaupunginmuseo.

Kirjoitin täksi syksyksi kaksi kirjaa, joista julkaisen otteita blogissa. Nyt on vuorossa toinen ote Vuosisata – itsenäisen Suomen aika -kirjasta, joka on vuosi vuodelta etenevä ja runsaasti kuvitettu aikajana ja kuljettaa lukijansa maamme itsenäisyyden ajan historian läpi. Olen poiminut kirjaan jokaisen vuoden tärkeät tapahtumat pieniä omituisuuksia unohtamatta.

Parissa aiemmassa blogikirjoituksessa esitelty Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa.

Tällä kertaa valitsin vuoden 1952, jolloin pääministeri Kekkonen piti ”pyjamantaskupuheen”, Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi ja Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset.

Otsikko on ehkä mahtipontinen, mutta vuosi 1952 oli kiistatta yksi niistä, joina Suomi näkyi uutisissa ympäri maailmaa.

1952

23.1. Pääministeri Kekkosen ”pyjamantaskupuhe”

Pyjamantaskupuheeksi kutsuttu haastattelumuotoinen juttu julkaistiin Maakansassa, joka oli Maalaisliiton pää-äänenkannattaja. Tekstin keskeinen sisältö oli ehdotus pohjoismaisesta puolueettomuusliitosta, joka olisi poistanut YYA-sopimuksessa olleen Skandinaviasta Neuvostoliittoa vastaan tehtävän hyökkäyksen uhan. Toteutuessaan liitto olisi ollut jatke YYA-sopimukselle. Se olisi edellyttänyt Tanskan ja Norjan eroa NATO:sta.

Kekkosen ehdotus ei johtanut pohjoismaisen liiton solmimiseen, Tanska ja Norja pysyivät vuosisataNATO:n jäseninä. Sen sijaan se laukaisi hallituskriisin, sillä SDP:tä ei oltu informoitu puheen sisällöstä, ja heidän mielestään se myötäili liiaksi Neuvostoliittoa. Hallituskiista saatiin sovittua kevään kuluessa.

Kekkosen oli alun perin tarkoitus pitää puhe Mynämäellä, mutta hän joutui yllättäen sairaalaan. Puhetilaisuus jouduttiin perumaan, mutta Kekkonen viimeisteli puheensa sairaalassa, minkä jälkeen se julkaistiin lehdessä.

11.2. Shakespearen tulkinnoilla maailmankuuluksi noussut englantilaisteatteri Old Vic vieraili Suomessa.

14.2. Oslon talviolympialaiset alkoivat. Suomi sai yhdeksän mitalia, muun muassa kolmoisvoiton naisten 10 kilometrin hiihtokilpailussa.

17.3. Kansakoulunopettaja Jaakko Linjama voitti olympiahymnin sävellyskilpailun.

17.3. Helsingin Sokos-tavaratalo avattiin.

24.3. Suomalainen ooppera juhli 100-vuotista taivaltaan esittämällä Oslossa Pohjalaisia-oopperan.

27.3. Kymmenen kaakkoissuomalaista kuntaa julistettiin raivotaudin saastuttamiksi.

9.4. New Yorkissa järjestettiin suomalaisen lasin ja keramiikan näyttely.

13.5. Otaniemen teekkarikylä vihittiin käyttöön.

23.5. Mikael Agricolan patsas paljastettiin Turussa.

24.5. Ruotsin kuningaspari vieraili Suomessa.

4.6. Helsingissä pidettiin ensimmäinen puolustusvoimain lippujuhlan paraati sotien jälkeen.

6.6. 71 valtiota vahvisti määräaikaan mennessä osallistuvansa Helsingissä pidettäviin olympialaisiin.

29.6. Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi.

29.6. Ahvenanmaan lippu oli ensi kertaa julkisesti käytössä Maarianhaminassa järjestettyjen laulujuhlien yhteydessä. Lippua ei ollut virallisesti vahvistettu.

12.7. Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.

19.7. Helsingin kesäolympialaiset

19.7. avatut vuoden 1952 kesäolympialaiset olivat kylmän sodan kuumimpaan aikaan. Idän ja lännen sotilaat taistelivat Koreassa. Silti kisoista tuli kansainväliset, ja niiden henki hyvä. Suomi sai järjestelyistä paljon kiitosta. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin osallistuivat muiden muassa Neuvostoliitto, Nigeria ja Israel.

Olympialaiset olivat suuri suomalainen yhteisponnistus. Rakennustöitä oli tehty jo vuoden 1940 kisoja varten, muun muassa olympiastadion oli rakennettu. Tuolloin kilpailut jouduttiin perumaan talvisodan vuoksi. Vuonna 1952 valmistui Seutulan (nykyisin Helsinki-Vantaa) lentokenttä ja Olympialaituri. Lisäksi kymmeniä kilometrejä teitä asvaltoitiin, Palace- ja Vaakuna-hotellit rakennettiin. Siitä huolimatta osa kisavieraista majoittui telttakylään Seurasaareen.

Kilpailuihin osallistui yhteensä 4 925 urheilijaa. Lajeja oli 149. Eniten menestystä saavutti Yhdysvallat, joka sai 76 mitalia. Neuvostoliitto oli mitalitaulukossa toinen 71 mitalilla. Suomi oli kisojen kahdeksanneksi paras maa 22 mitalilla. Kuusi niistä oli kultaisia. Suomen menestyslaji oli melonta, josta kultaisia mitaleita tuli kolme. Yhden niistä voitti Sylvi Saimo, josta tuli ensimmäinen olympialaisten kesälajissa kultaa voittanut suomalaisnainen. Koko kisojen suurimmaksi sankariksi nousi 5 000 ja 10 000 metrin juoksut sekä maratonin voittanut Tšekkoslovakian Emil Zatopek.

1.8. Armi Kuusela palasi Suomeen. Tuhannet olivat ottamassa häntä vastaan lentokentällä.

13.9. Neljä vankia karkasi Turun Kakolan vankilasta. Vajaata viikkoa aiemmin pakoa oli yrittänyt seitsemän vankia.

18.9. Suomi sai sotakorvaukset maksetuksi Neuvostoliitolle. Viimeinen luovutettu korvaus oli kuunari. 72 % korvauksista oli aluksia, koneita ja muita metalliteollisuuden tuotteita.

23.9. Sotakorvausten päättymistä juhlittiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä juhlassa Helsingin Messuhallissa.

23.9. Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana.

1.10. Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa. Sitä aiemmin hovioikeudet oli perustettu Turkuun (1623), Vaasaan (1775) ja Viipuriin (1839).

3.10. Jazz-trumpetisti Louis Armstrong vieraili Suomessa.

9.10. SVUL ja TUL päättivät jatkaa urheilun yhteistoimintasopimusta.

28.10. Helsingistä avattiin suora lentoyhteys New Yorkiin.

26.11. Suomessa puhkesi suu- ja sorkkatautiepidemia.

27.11. Jäänmurtaja Voima laskettiin vesille. Se oli tuolloin maailman voimakkain jäänmurtaja.

6.12. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei pidetty presidentti Paasikiven jouduttua sairaslomalle.

11.12. Kekkonen alkoi hoitaa presidentin tehtäviä Paasikiven sairastuttua.

16.12. Aulis Rytkösestä tuli ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija hänen allekirjoitettuaan sopimuksen ranskalaisseura Toulouse FC:n kanssa.

1932 – kahden kapinan vuosi

Kirjoitin täksi syksyksi kaksi kirjaa, joista julkaisen otteita blogissa. Nyt on vuorossa Vuosisata – itsenäisen Suomen aika. Se on runsaasti kuvitettu aikajana, joka kuljettaa lukijansa maamme itsenäisyyden ajan historian läpi. Olen poiminut kirjaan jokaisen vuoden tärkeät tapahtumat pieniä omituisuuksia unohtamatta.

Parissa aiemmassa blogikirjoituksessa esitelty Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa.

Katkelmaan valitsin vuoden 1932, jolloin kieltolaki päättyi ja Mäntsälässä kapinoitiin.

1932

21.1. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen.

9.2. Kieltolaki kumottiin. Väkijuomien myynti ja valmistus säädettiin Alkoholiliikkeen yksinoikeudeksi.

13.2. Suomi sai ensimmäisen olympiakullan hiihdossa, kun Veli Saarinen voitti 50 kilometrin kilpailun Lake Placidissa.

27.2. Mäntsälän kapina

Useita satoja aseistautuneita Lapuan liikkeen kannattajia saapui lauantai-iltana Mäntsälässä sijaitsevalle Ohkolan työväentalolle, jossa sosialidemokraattien kansanedustaja Mikko Erich piti puhetta. He keskeyttivät puhetilaisuuden vuosisataammuskelemalla ilmaan, maahan ja muutaman laukauksen myös työväentaloa kohti. Sen jälkeen joukko vetäytyi Mäntsälän suojeluskuntatalolle.

Seuraavina päivinä Mäntsälään kokoontui kasvava joukko aseistautuneita miehiä. Lapuan liikkeen johto ilmoitti, ettei yhteiskuntarauhaa voitaisi säilyttää, ”ellei nykyinen hallitus heti eroa ja poliittinen suunta maassa muutu”. Suomen pääministeri oli tuolloin maalaisliiton Johan Sunila, ja hallitus oli porvarihallitus. Lapuan liike piti hallitusta liian myötämielisenä sosialidemokraateille, joiden toiminnan liike halusi kieltää.

Hallitus alkoi toteuttaa tasavallan suojelulakia, joka oli alun perin suunnattu kommunisteja vastaan. Helsinkiläiset joukko-osastot määrättiin suojelemaan strategisesti tärkeitä kohteita, Lapuan liike määrättiin lopetettavaksi, sen johtajat pidätettäviksi ja sen lehdet lakkautettaviksi.

Lapuan liike määräsi liikekannallepanon suojeluskuntien kautta 29.2. Tavoitteena oli sisällissodan uhan avulla pelotella hallitus taipumaan liikkeen tahtoon.

Seuraavien päivien aikana tuhannet aseistautuneet miehet lähtivät liikkeelle. Hallituksen rivit rakoilivat. Presidentti Svinhufvud pyrki arvovallallaan pitämään hallituksen koossa, mikä aiheutti pettymyksen kapinallisten riveissä, sillä Svinhufvudia pidettiin liikkeen miehenä. Armeijan johto pelkäsi armeijan hajoamista Lapuan liikkeelle myötämielisiin ja hallitukselle uskollisiin joukkoihin. Uusi sisällissota leijui ilmassa.

Neljä päivää kapinan alkamisesta, 2.3. Svinhufvud piti radiopuheen, jossa hän vetosi yhteiskuntarauhan ja laillisuuden puolesta. Hän sanoi muun muassa: ”Suojeluskuntalaitos tulee kärsimään vastaisuudessa arvaamattomia vaurioita, jos osa suojeluskuntalaisia nyt unohtaa valansa ja ryhtyy taisteluun yhteiskuntajärjestystä vastaan, jota he ovat vannoneet henkeen ja vereen asti puolustavansa.” Svinhufvud lupasi vapaan kotiinpääsyn kapinan rivimiehille. Kapinalliset alkoivat hajaantua.

Kapina kuivui kokoon lopullisesti presidentin valtuuttaman neuvottelijan ja Lapuan liikkeen johdon välillä käytyjen neuvottelujen myötä. Tuomiot jutussa jaettiin vuoden 1932 marraskuussa.

29.2. Ilta-Sanomien ensimmäinen numero ilmestyi.

6.3. Mäntsälän kapina päättyi.

8.3. Lapuan liikkeen sisäpiiriin kuulunut Minna Craucher murhattiin.

24.3. Sisäministeri arvo Manner kielsi Lapuan liikkeen.

3.4. Paavo Nurmi julistettiin kilpailukieltoon ammattilaisuuden vuoksi.

5.4. Valtion Alkoholiliikkeen myymälät avattiin.

8.5. Suomen Suurajot järjestettiin Helsingissä. Niistä muodostui myöhemmin Eläintarhan ajot.

5.6. Isänmaallinen kansanliike perustettiin

Lapuan liikkeen työtä jatkamaan perustettiin Isänmaallinen kansanliike (IKL). Se jatkoi valkoisen Suomen perintöä tavoitteinaan kommunismin ja sosialismin vastustaminen sekä suojeluskuntien tukeminen. Liikkeen tavoitteisiin vaikutti myös Akateeminen Karjala-Seura, joka toi mukanaan Suur-Suomi-aatten. Uusi järjestäytyminen siirsi Suomen äärioikeiston painopisteen Pohjanmaan talonpoikaistaloista Helsinkiin. IKL pyrki vaikuttamaan politiikkaan sisältäpäin ja laillisuuden puitteissa.

11.6. Nivalan konikapina

Eläinlääkäri määräsi Sigfrid Ruttusen tiineenä olleen tamman teurastettavaksi näivetystaudin takia. Ruttunen ei suostunut tappamaan aliravittua hevostaan ja joutui käräjille. Hänelle määrättiin 40 päiväsakkoa. Ruttunen ei suostunut maksamaan, minkä vuoksi hänet määrättiin Ouluun kärsimään vankeusrangaistus. Nivalan asemalle kokoontunut miesjoukko esti Ruttusen siirron ja kuljetti hänet pois paikalta polkupyörän tarakalla.

Paikalle hälytettiin komppanian verran sotilaita, jotka hajottivat juna-asemalle kokoontuneen joukon kiinnittämällä panosvyöt mukanaan olleisiin konekivääreihin. Sen jälkeen sotilaat hakivat Ruttusen läheiseltä maatilalta ja pidättivät yli 200 ihmistä.

Konikapinassa oli kyse niin sanotusta pulaliikkeestä. Sellaisia nousi ympäri Suomea muun muassa suuren laman aiheuttamien maatilojen pakkohuutokauppojen takia.

Ruttusen hevonen, Hilppa nimeltään, säilytti henkensä ja eli tapahtumien jälkeen vielä monta vuotta.

30.7. Los Angelesin kesäolympialaiset avattiin. Suomi voitti kisoissa 25 mitalia, joista viisi oli kultaisia.

4.8. Etelä-Suomessa liikkuneet voimakkaat trombit vaativat yhden kuolonuhrin.

9.9. Suomen Urheiluliitto katkaisi yhteydet Ruotsiin ruotsalaisten estettyä Paavo Nurmen kilpailemisen olympialaisissa tämän ammattilaisstatuksen vuoksi.

21.11. Turun hovioikeus tuomitsi Mäntsälän kapinasta 32 ihmistä vankeuteen. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola sai 9 kuukautta ehdollista. Eduskunta oli jo aiemmin vasemmiston vastustuksesta huolimatta hyväksynyt armahduslain, jolla rivimiehet vapautettiin syytteistä.

3.12. Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf vieraili Suomessa.