Suomi maailman valokeilassa

1952_armi_n182639_hkm

Armi Kuusela hotelli Vaakunan terassilla vuonna 1952. Kirjan kuvitusta. Helsingin kaupunginmuseo.

Kirjoitin täksi syksyksi kaksi kirjaa, joista julkaisen otteita blogissa. Nyt on vuorossa toinen ote Vuosisata – itsenäisen Suomen aika -kirjasta, joka on vuosi vuodelta etenevä ja runsaasti kuvitettu aikajana ja kuljettaa lukijansa maamme itsenäisyyden ajan historian läpi. Olen poiminut kirjaan jokaisen vuoden tärkeät tapahtumat pieniä omituisuuksia unohtamatta.

Parissa aiemmassa blogikirjoituksessa esitelty Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa.

Tällä kertaa valitsin vuoden 1952, jolloin pääministeri Kekkonen piti ”pyjamantaskupuheen”, Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi ja Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset.

Otsikko on ehkä mahtipontinen, mutta vuosi 1952 oli kiistatta yksi niistä, joina Suomi näkyi uutisissa ympäri maailmaa.

1952

23.1. Pääministeri Kekkosen ”pyjamantaskupuhe”

Pyjamantaskupuheeksi kutsuttu haastattelumuotoinen juttu julkaistiin Maakansassa, joka oli Maalaisliiton pää-äänenkannattaja. Tekstin keskeinen sisältö oli ehdotus pohjoismaisesta puolueettomuusliitosta, joka olisi poistanut YYA-sopimuksessa olleen Skandinaviasta Neuvostoliittoa vastaan tehtävän hyökkäyksen uhan. Toteutuessaan liitto olisi ollut jatke YYA-sopimukselle. Se olisi edellyttänyt Tanskan ja Norjan eroa NATO:sta.

Kekkosen ehdotus ei johtanut pohjoismaisen liiton solmimiseen, Tanska ja Norja pysyivät vuosisataNATO:n jäseninä. Sen sijaan se laukaisi hallituskriisin, sillä SDP:tä ei oltu informoitu puheen sisällöstä, ja heidän mielestään se myötäili liiaksi Neuvostoliittoa. Hallituskiista saatiin sovittua kevään kuluessa.

Kekkosen oli alun perin tarkoitus pitää puhe Mynämäellä, mutta hän joutui yllättäen sairaalaan. Puhetilaisuus jouduttiin perumaan, mutta Kekkonen viimeisteli puheensa sairaalassa, minkä jälkeen se julkaistiin lehdessä.

11.2. Shakespearen tulkinnoilla maailmankuuluksi noussut englantilaisteatteri Old Vic vieraili Suomessa.

14.2. Oslon talviolympialaiset alkoivat. Suomi sai yhdeksän mitalia, muun muassa kolmoisvoiton naisten 10 kilometrin hiihtokilpailussa.

17.3. Kansakoulunopettaja Jaakko Linjama voitti olympiahymnin sävellyskilpailun.

17.3. Helsingin Sokos-tavaratalo avattiin.

24.3. Suomalainen ooppera juhli 100-vuotista taivaltaan esittämällä Oslossa Pohjalaisia-oopperan.

27.3. Kymmenen kaakkoissuomalaista kuntaa julistettiin raivotaudin saastuttamiksi.

9.4. New Yorkissa järjestettiin suomalaisen lasin ja keramiikan näyttely.

13.5. Otaniemen teekkarikylä vihittiin käyttöön.

23.5. Mikael Agricolan patsas paljastettiin Turussa.

24.5. Ruotsin kuningaspari vieraili Suomessa.

4.6. Helsingissä pidettiin ensimmäinen puolustusvoimain lippujuhlan paraati sotien jälkeen.

6.6. 71 valtiota vahvisti määräaikaan mennessä osallistuvansa Helsingissä pidettäviin olympialaisiin.

29.6. Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi.

29.6. Ahvenanmaan lippu oli ensi kertaa julkisesti käytössä Maarianhaminassa järjestettyjen laulujuhlien yhteydessä. Lippua ei ollut virallisesti vahvistettu.

12.7. Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.

19.7. Helsingin kesäolympialaiset

19.7. avatut vuoden 1952 kesäolympialaiset olivat kylmän sodan kuumimpaan aikaan. Idän ja lännen sotilaat taistelivat Koreassa. Silti kisoista tuli kansainväliset, ja niiden henki hyvä. Suomi sai järjestelyistä paljon kiitosta. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin osallistuivat muiden muassa Neuvostoliitto, Nigeria ja Israel.

Olympialaiset olivat suuri suomalainen yhteisponnistus. Rakennustöitä oli tehty jo vuoden 1940 kisoja varten, muun muassa olympiastadion oli rakennettu. Tuolloin kilpailut jouduttiin perumaan talvisodan vuoksi. Vuonna 1952 valmistui Seutulan (nykyisin Helsinki-Vantaa) lentokenttä ja Olympialaituri. Lisäksi kymmeniä kilometrejä teitä asvaltoitiin, Palace- ja Vaakuna-hotellit rakennettiin. Siitä huolimatta osa kisavieraista majoittui telttakylään Seurasaareen.

Kilpailuihin osallistui yhteensä 4 925 urheilijaa. Lajeja oli 149. Eniten menestystä saavutti Yhdysvallat, joka sai 76 mitalia. Neuvostoliitto oli mitalitaulukossa toinen 71 mitalilla. Suomi oli kisojen kahdeksanneksi paras maa 22 mitalilla. Kuusi niistä oli kultaisia. Suomen menestyslaji oli melonta, josta kultaisia mitaleita tuli kolme. Yhden niistä voitti Sylvi Saimo, josta tuli ensimmäinen olympialaisten kesälajissa kultaa voittanut suomalaisnainen. Koko kisojen suurimmaksi sankariksi nousi 5 000 ja 10 000 metrin juoksut sekä maratonin voittanut Tšekkoslovakian Emil Zatopek.

1.8. Armi Kuusela palasi Suomeen. Tuhannet olivat ottamassa häntä vastaan lentokentällä.

13.9. Neljä vankia karkasi Turun Kakolan vankilasta. Vajaata viikkoa aiemmin pakoa oli yrittänyt seitsemän vankia.

18.9. Suomi sai sotakorvaukset maksetuksi Neuvostoliitolle. Viimeinen luovutettu korvaus oli kuunari. 72 % korvauksista oli aluksia, koneita ja muita metalliteollisuuden tuotteita.

23.9. Sotakorvausten päättymistä juhlittiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä juhlassa Helsingin Messuhallissa.

23.9. Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana.

1.10. Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa. Sitä aiemmin hovioikeudet oli perustettu Turkuun (1623), Vaasaan (1775) ja Viipuriin (1839).

3.10. Jazz-trumpetisti Louis Armstrong vieraili Suomessa.

9.10. SVUL ja TUL päättivät jatkaa urheilun yhteistoimintasopimusta.

28.10. Helsingistä avattiin suora lentoyhteys New Yorkiin.

26.11. Suomessa puhkesi suu- ja sorkkatautiepidemia.

27.11. Jäänmurtaja Voima laskettiin vesille. Se oli tuolloin maailman voimakkain jäänmurtaja.

6.12. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei pidetty presidentti Paasikiven jouduttua sairaslomalle.

11.12. Kekkonen alkoi hoitaa presidentin tehtäviä Paasikiven sairastuttua.

16.12. Aulis Rytkösestä tuli ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija hänen allekirjoitettuaan sopimuksen ranskalaisseura Toulouse FC:n kanssa.

Mikä oli Voimaliitto? Kuka teki Kekkosesta presidentin?

1906_voimaliitto1

Voimaliittolaisia, kolmas oikealta istumassa on Helsingin yliopiston miekkailun opettaja Mauritz Mexmontan, joka toimi järjestön kouluttajana.

Minulta ilmestyy tänä syksynä kaksi kirjaa, jotka toivon mukaan jo löytyvät kauppojen hyllyiltä. Niistä Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa. Vuosisata – itsenäisen Suomen aika puolestaan on runsaasti kuvitettu Suomen aikajana vuodesta 1917 alkaen.

Poimin muutamaan blogitekstiin muutamia kysymyksiä Tunnetko Suomen -kirjasta, minkä jälkeen jaan joitakin otoksia Vuosisata-kirjasta.

tunnetkoTunnetko Suomen – kiinnostava historia on jaoteltu aikakausittain: esihistoria – Ruotsin vallan aika – autonomian aika – itsenäisyyden aika. Jokaiselta aikakaudelta on mukana historian suuria linjoja luotaavia kysymyksiä kuten: Mistä varhaisimmat asukkaat tulivat? ja Miksi Suomesta tuli osa Venäjää? Mukana on myös kiinnostavia anekdootteja kuten: Miten kotiviinanpolttoa perusteltiin? ja Milloin naiset saivat omistusoikeuden? Lisäksi jokaiselta aikakaudelta on perustietoa kuten Suomen väkiluku.

Mikä oli Voimaliitto?

1900-luvun alkuvuosina Venäjä pyrki heikentämään Suomen autonomista asemaa valtakunnan osana. Venäläistämisohjelmaan kuului muun muassa kielipolitiikkaa, postilaitoksen venäläistämistä ja Suomen oman sotaväen alasajo. Tätä vastustamaan perustettiin Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka tehtävänä oli organisoida aktiivista, tarvittaessa aseellista vastarintaa sortotoimia vastaan.

Voimaliitto perustettiin tammikuussa 1906 kahta vuotta aiemmin perustetun Aktiivisen Vastustuspuolueen aseelliseksi siiveksi. Toiminta naamioitiin urheiluseuraksi. Liiton tehtävänä oli hankkia aseita ja kouluttaa aktivisteja aseellista vastarintaa ajatellen. Liiton harjoittamiin urheilulajeihin kuului muun muassa hiihtoa ja ammuntaa. Aseita tuotiin salaa Sveitsistä, mutta hanke paljastui, ja osa aselastista joutui viranomaisten käsiin. Liitto lakkautettiin marraskuussa 1906 oikeudenkäynnin jälkeen.

Kuka ratkaisi vuoden 1956 vaalit?

Vuonna 1956 Suomen presidentiksi valittiin pääministerinä toiminut Maalaisliiton Urho Kekkonen. Hän voitti valitsijamiesvaalit vain yhden äänen enemmistöllä. Vaalit olivat tiukimmat maan siihenastisessa historiassa. Väistyvä presidentti J. K. Paasikivi ei ollut tehnyt poliittista testamenttia, ja kaikki ehdokkaat olivat hänen lähipiiriään.

Kekkosen päävastustaja oli SDP:n Karl-August Fagerholm, joka toimi tuolloin eduskunnan puhemiehenä. Vasta kolmas äänestyskierros ratkaisi voittajan. 300 valitsijamiehestä 151 äänesti Kekkosta. Paljon on spekuloitu sitä, kuka ratkaisi vaalin voiton. Valitsijamiesten ja puolueryhmien julkisuuteen antamien äänestystietojen mukaan äänet olisivat menneet tasan. Joku siis äänesti Kekkosta ”salaa”.

Vuonna 2006 RKP:n edesmenneen kansanedustajan Ture Hollsténin pojanpoika kertoi isoisänsä äänestäneen Kekkosta. Hollsténin oli oletettu kuuluneen Fagerholmin kannattajiin. Tästäkin tiedosta on kiistelty, sillä RKP ei sitonut valitsijamiehiään minkään ehdokkaan taakse eikä syytä salailuun olisi siten ollut.