Mitä kuuluu kirjoittajan alkukesään?

Katsaus töihin. Mitä on tehty, mitä tekeillä, mitä tulossa?

Tietokirjat

Ensi syksynä minulta ilmestyy kaksi kirjaa: Tunnetko Suomen – kiinnostava historia ja Vuosisata. Ensimmäinen käsittelee maamme koko historiaa helposti tunnetkolähestyttävässä muodossa. Se on jo painossa.

Vuosisata puolestaan keskittyy Suomen itsenäisyyden aikaan. Sen käsikirjoitus on työmäärän puolesta vasta reilussa puolivälissä. Jos haluan pitää lomaa, deadline on heinäkuun alussa. Elän siis hikistä kesäkuuta.

Tarina-akatemia

Tarina-akatemian puolella teimme brändin ja markkinointimateriaalit juuri ennakkomarkkinointiin tulleelle Jätkäsaaren Valo -nimiselle talolle. Yhteistyö saman asiakkaan kanssa jatkuu, ja piakkoin julkistettavasta seuraavasta taloprojektista tulee hyvin mielenkiintoinen.vuosisata

Koko ajan takaraivossa polttelee Tarina-akatemian oman markkinoinnin tekeminen, blogia pitäisi kirjoittaa, videoita kuvata ja kaikkea semmoista. Olemme myös syksyllä saamassa joukkoomme uuden kouluttajan, joka entisestään vahvistaa koulutusrepertuaariamme. Odotan jo, että pääsen kertomaan lisää.

Maailman Historia

Osa työstäni on Maailman Historia -lehden toimittaminen. Myös sen suhteen elämme jonkinlaista muutoksen aikaa, sillä lehti siirtyi Bonnierin omistukseen.

Punainen tyyny

Romanttisen kirjallisuuden kustantaminen on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle viime aikoina.

Pidän kyllä kaikista projekteistani, mutta uusia juttuja tulee aika ajoin mieleen. Esimerkiksi telkkarisarja olisi kiva käsikirjoittaa… Mistä saa pastilleja, jotka parantaa suuruudenhulluuden?

Huonosti nukutun yön seurauksia

Nukuin viime yönä huonosti. Tänään on intensiivinen päivä, sillä meillä Tarina-akatemiassa sisäinen koulutuspäivä, lisäksi iltapäivällä pitäisi tehdä videohaastattelu englanniksi. Aamulla töihin tulo oli tahmeaa, niinpä heittäydyin sohvalle hoidettuani parit pakolliset asiat ensin. Muiden tuloon oli 20 minuuttia. Ajattelin kerätä hieman voimia päivää varten.

Lieneekö sohvasta imeytynyt jotain ajukoppaani, sillä siinä maatessani mieleeni alkoi pulppuilla ajatuksia. Tilanne poikkesi huomattavasti normaalista aamusta, jolloin istun ruudun ääressä takomassa näppäimistöä jonkin deadlinen selättämiseksi. Sen sijaan, että olisin saanut sohvalla istuessani 10 minuutin torkut, istun nyt kirjoittamassa ylös tätä juttua ja niitä muita blogi-ideoita, jotka sain.

Mitä tästä opimme? Toimiston sohva on taikasohva. Ajatusten Excalibur. Tai sitten vaakataso vain stimuloi aivoja. Yritän muistaa tämän opetuksen myös tulevina aamuina, sillä 10 minuutin pötkötyksen voi itselleen suoda, vaikka deadline henkäilisi niskaan rikinkatkuisella hengityksellään.