Mikä oli Voimaliitto? Kuka teki Kekkosesta presidentin?

1906_voimaliitto1

Voimaliittolaisia, kolmas oikealta istumassa on Helsingin yliopiston miekkailun opettaja Mauritz Mexmontan, joka toimi järjestön kouluttajana.

Minulta ilmestyy tänä syksynä kaksi kirjaa, jotka toivon mukaan jo löytyvät kauppojen hyllyiltä. Niistä Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa. Vuosisata – itsenäisen Suomen aika puolestaan on runsaasti kuvitettu Suomen aikajana vuodesta 1917 alkaen.

Poimin muutamaan blogitekstiin muutamia kysymyksiä Tunnetko Suomen -kirjasta, minkä jälkeen jaan joitakin otoksia Vuosisata-kirjasta.

tunnetkoTunnetko Suomen – kiinnostava historia on jaoteltu aikakausittain: esihistoria – Ruotsin vallan aika – autonomian aika – itsenäisyyden aika. Jokaiselta aikakaudelta on mukana historian suuria linjoja luotaavia kysymyksiä kuten: Mistä varhaisimmat asukkaat tulivat? ja Miksi Suomesta tuli osa Venäjää? Mukana on myös kiinnostavia anekdootteja kuten: Miten kotiviinanpolttoa perusteltiin? ja Milloin naiset saivat omistusoikeuden? Lisäksi jokaiselta aikakaudelta on perustietoa kuten Suomen väkiluku.

Mikä oli Voimaliitto?

1900-luvun alkuvuosina Venäjä pyrki heikentämään Suomen autonomista asemaa valtakunnan osana. Venäläistämisohjelmaan kuului muun muassa kielipolitiikkaa, postilaitoksen venäläistämistä ja Suomen oman sotaväen alasajo. Tätä vastustamaan perustettiin Suomen Aktiivinen Vastustuspuolue, jonka tehtävänä oli organisoida aktiivista, tarvittaessa aseellista vastarintaa sortotoimia vastaan.

Voimaliitto perustettiin tammikuussa 1906 kahta vuotta aiemmin perustetun Aktiivisen Vastustuspuolueen aseelliseksi siiveksi. Toiminta naamioitiin urheiluseuraksi. Liiton tehtävänä oli hankkia aseita ja kouluttaa aktivisteja aseellista vastarintaa ajatellen. Liiton harjoittamiin urheilulajeihin kuului muun muassa hiihtoa ja ammuntaa. Aseita tuotiin salaa Sveitsistä, mutta hanke paljastui, ja osa aselastista joutui viranomaisten käsiin. Liitto lakkautettiin marraskuussa 1906 oikeudenkäynnin jälkeen.

Kuka ratkaisi vuoden 1956 vaalit?

Vuonna 1956 Suomen presidentiksi valittiin pääministerinä toiminut Maalaisliiton Urho Kekkonen. Hän voitti valitsijamiesvaalit vain yhden äänen enemmistöllä. Vaalit olivat tiukimmat maan siihenastisessa historiassa. Väistyvä presidentti J. K. Paasikivi ei ollut tehnyt poliittista testamenttia, ja kaikki ehdokkaat olivat hänen lähipiiriään.

Kekkosen päävastustaja oli SDP:n Karl-August Fagerholm, joka toimi tuolloin eduskunnan puhemiehenä. Vasta kolmas äänestyskierros ratkaisi voittajan. 300 valitsijamiehestä 151 äänesti Kekkosta. Paljon on spekuloitu sitä, kuka ratkaisi vaalin voiton. Valitsijamiesten ja puolueryhmien julkisuuteen antamien äänestystietojen mukaan äänet olisivat menneet tasan. Joku siis äänesti Kekkosta ”salaa”.

Vuonna 2006 RKP:n edesmenneen kansanedustajan Ture Hollsténin pojanpoika kertoi isoisänsä äänestäneen Kekkosta. Hollsténin oli oletettu kuuluneen Fagerholmin kannattajiin. Tästäkin tiedosta on kiistelty, sillä RKP ei sitonut valitsijamiehiään minkään ehdokkaan taakse eikä syytä salailuun olisi siten ollut.

Maistiaisia uusista Suomen historiaa käsittelevistä kirjoista

viipurin_pamaus

Viipurin pamaus Olaus Magnuksen Carta Marinassa vuodelta 1539.

Hyvää alkanutta syksyä kaikille tätä lukeville ja lukemattomille! Olen kirjoittanut kaksi uutta kirjaa, jotka toivon mukaan jo löytyvät kauppojen hyllyiltä. Niistä Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa. Vuosisata – itsenäisen Suomen aika puolestaan on runsaasti kuvitettu Suomen aikajana vuodesta 1917 alkaen.

Poimin muutamaan blogitekstiin muutamia kysymyksiä Tunnetko Suomen -kirjasta, minkä jälkeen jaan joitakin otoksia Vuosisata-kirjasta.

tunnetkoTunnetko Suomen – kiinnostava historia on jaoteltu aikakausittain: esihistoria – Ruotsin

vallan aika – autonomian aika – itsenäisyyden aika. Jokaiselta aikakaudelta on mukana historian suuria linjoja luotaavia kysymyksiä kuten: Mistä varhaisimmat asukkaat tulivat? ja Miksi Suomesta tuli osa Venäjää? Mukana on myös kiinnostavia anekdootteja kuten: Miten kotiviinanpolttoa perusteltiin? ja Milloin naiset saivat omistusoikeuden? Lisäksi jokaiselta aikakaudelta on perustietoa kuten Suomen väkiluku.

Asiaan eli lainauksiin.

Esihistoria:

Kuka oli Kirmukarmu?

Kirmukarmu on vanhoissa tarinoissa mainittu pirkkalainen sotapäällikkö, joka legendan mukaan vainosi alueella vaikuttanutta Hunnun Herraksi kutsuttua lähetyssaarnaajaa. Lopulta Kirmukarmu repi Hunnun Herralta kädet irti. Paikalliset kuitenkin pelastivat kirkonmiehen. Novgorodia vastaan tehdyn epäonnistuneen sotaretken jälkeen Kirmukarmu pettyi jumaliinsa ja kääntyi kristinuskoon. Vesilahdessa sijaitsee Kirmukarmu -niminen mäki, jolta on tehty merovingiaikaisia (500–800) hautalöytöjä.

Ruotsin vallan aika:

Mikä oli Viipurin pamaus?

Iivana III oli ensimmäinen Venäjän hallitsija, joka kutsui itseään tsaariksi. Hän liitti Moskovan ja Novgorodin valtakunnat yhteen. 1400-luvulla suomalaisasutus oli ylittänyt Pohjanmaalla ja Savossa Pähkinäsaaren rauhan vuonna 1323 sovitut rajat. Yhdistyneen Venäjän tuore hallitsija ei katsonut tätä hyvällä. Ei liioin Olavinlinnan kohoamista rajan itäpuolelle, venäläiselle maaperälle. Kalmarin unionin rakoillessa Iivana III sai vuonna 1493 Tanskalta vapaat kädet Ruotsin suhteen. Hän ryhtyi suunnittelemaan valtansa kasvattamista Suomenlahdella ja Viipurin valtausta. Hanketta varten palkattiin ulkomaisia piirityssodan asiantuntijoita, alettiin rakentaa laivastoa ja koota joukkoja. Viipurin piiritys alkoi 21.9.1495. Venäläisillä oli huomattava ylivoima.

Venäläiset kävivät lopulliseen hyökkäykseen marraskuun viimeisenä päivänä. He ryntäsivät muuria vasten valtavina hyökyinä piiritystikapuineen ja pääsivät paikoin sen yli. He tunkeutuivat muun muassa erääseen torniin. Kun hyökkääjät olivat laskemassa tikapuitaan muurin päältä rynnätäkseen itse kaupunkiin, tikkaat onnistuttiin tuhoamaan. Torniin kaadettiin palavaa pikeä ja tervaa. Tämän jälkeen sen ikkuna-aukoista alkoi putoilla venäläisiä, sillä monet mieluummin hyppäsivät ulos kuin kärventyivät torniin. Ratkaiseva hyökkäys oli saatu torjuttua.

Ensimmäisissä taistelukuvauksissa katsottiin, että marraskuun viimeisenä päivänä torjuttu hyökkäys ratkaisi piirityksen. Tähän liitettiin ihmeitä, kuten Pyhän Andreaksen ristin näkyminen taivaalla, jonka venäläiset olisivat tulkinneet tarkoittavan pyhimyksen suojelevan kaupunkia ja sen vuoksi paenneen.

Olaus Magnuksen Pohjoisten kansojen historiassa kerrotaan, että Viipurin ulkopuolella oli massa oleva aukko, ”paukku”. Kun vihollinen hyökkäsi kaupunkiin, viipurilaiset tukkivat korvansa ja aukkoon heitettiin villieläin, joka möyryämisellään pelotti viholliset pois. Ruotsin almanakassa puolestaan kerrotaan Knut Possen pelästyttäneen venäläiset kalkkiliemestä valmistetulla räjähteellä. Tämän jälkeen Viipurissa asetettiin esille ”helvetinkattila”, jossa Posse olisi valmistanut räjähdysaineensa. Kattila hävisi, kun Venäjä valtasi Viipurin vuonna 1710.

Pamauksella voi hyvinkin olla historiallinen taustansa esimerkiksi pimeässä roihunneessa Andreaksen tornissa ja jonkinlaisessa ruutiräjähdyksessä. Tai sitten venäläisten taistelumoraali yksinkertaisesti romahti muonavarojen loppuessa.