Miten Suomi brändättiin 1: kerettiläiset juuret

suofutis

Onko sisu geeneissämme? Onko se brändiominaisuus? Kuva: Andrej Tissen.

Sinä istut siinä tuolissasi ja minä täällä. Me olemme suomalaisia. Emme ruotsalaisia tai venäläisiä, emmekä ehkä koe varsinaisesti olevamme eu-laisiakaan, vaan suomalaisia. Miksi?

Me ehkä pidämme itseämme ahkerina ja sisukkaina, tai ainakin hoidamme pakolliset hommat about ajallaan. Lisäksi me olemme rehellisiä. Hyviä hyville ja pahoja pahoille. Vähän kuin Sven Tuuva aikanaan. Tai tuntematon sotilas. Tai…

Mistä suomalaisuus tulee? Onko tänne Pohjolan perukoille jääkauden jälkeen muuttanut porukka, joka on periyttänyt rehellisyys-geeniään? Ainakin tässä ilmanalassa on ollut pakko olla sisukas, että on saanut elannon.

Vai onko niin, että joku on kertonut meille, millaisia me olemme? Brändännyt meidät? Ja sitten siitä brändistä on tullut itsensä toteuttava ennustus?

Brändääminen on alun perin tarkoittanut polttomerkintää, jolla karja on erotettu naapurin lehmistä. Se on siis merkki ja erottautumistekijä. Jossain vaiheessa termillä alettiin kuvata yrityksen imagoa eli sitä, millaisena asiakkaat yrityksen kokevat. Puhutaan myös maabrändeistä. Suomessa sellaista miettimään asetettiin muutama vuosi sitten maabrändityöryhmä. Se ei kuitenkaan ollut ensimmäinen laatuaan. Suomen brändiä tehtiin kiivaasti jo 1800-luvulla, ja hankkeen juuret ovat sitäkin kauempana historiassa.

Juuret kitkeränhajuisilla kerettiläisrovioilla

Heinäkuussa 1415 Etelä-Saksassa sijaitsevassa Konstanzissa poltettiin roviolla eräs Jan Hus. Kertomuksen mukaan hän oli ennen tuomion täytäntöönpanoa nähnyt unen mustasta joutsenesta. Böömiläisen Husin oma nimi tarkoitti hanhea, niinpä hän selitti joutsen-untaan seuraavasti: ”Tämä hanhi paistetaan tulessa, mutta minun jälkeeni tulee joutsen, jota te ette onnistu polttamaan”.

Hus oli varhainen uskonpuhdistaja, joka syytti katolista kirkkoa muun muassa ahneudesta. Lisäksi hän halusi, että kirkossa opetettaisiin ihmisiä näiden omalla kielellä.

Kun nuori saksalaismunkki Martti Luther sata vuotta myöhemmin naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon kuuluisaan tammioveen, hän ei varmasti ajatellut koputtelevansa siinä samalla suomalaisen kansan perustuksia. Hän piti itseään Husin näkemän unen mustana joutsenena. Eräs Lutherin ydinajatuksista oli kansan opettaminen lukemaan, jotta kaikki voisivat tutkia Jumalan sanaa omalla kielellään. Juuri tämä hanke oli kansallisen identiteetin luomisen lähtökohta myös Suomessa, ja sen hedelmää kannamme yhä mukanamme.

Lutherin opit Suomeen kantoi Mikael Agricola, joka 1500-luvulla painatti ensimmäiset suomenkieliset opukset ja teki suuren työn kääntämällä kirjallisuutta suomeksi. Agricolan merkitystä on vaikea korostaa tarpeeksi, sillä hän loi kirjasuomen ennakkoluulottomasti käytännössä alusta asti itse ja epäilijöistä huolimatta.

Husin, Lutherin ja Agricolan perintö näkyy muun muassa Suomen PISA-tuloksissa, jotka pohjoismaissa ovat eteläistä Eurooppaa paremmat. Jakolinja kulkee osapuilleen protestanttisen ja katolisen Euroopan välillä, eikä se ole sattumaa. Pohjoisessa pidettiin tärkeänä sitä, että Raamattua saattoi lukea omalla kielellään. Tämän motivaation pohjalta Suomessa alettiin pitää kiertokouluja 1600-luvulla. 1800-luvun puolivälistä alkaen kansakoulut alkoivat korvata kiertokouluja, joskin viimeinen kiertokoulu lakkautettiin vasta vuonna 1951 Puumalassa.

Lukutaito mahdollisti Suomen

Jaa, että mitä näillä sedillä on tekemistä Suomen brändäyksen kanssa? Projekti ei olisi onnistunut ilman lukutaitoa ja koululaitosta, jossa lukemaan opittiin. Suomalaiset nimittäin ammensivat kansallistunnetta niistä muutamasta kirjasta, joita päntättiin yli 100 vuotta 1800-luvulta pitkälle 1900-luvulle, kun muutakaan lukemista ei ollut. Tai kyllä jossain vaiheessa oli, mutta Sven Tuuvaa oli vaikea kammeta pois siitä asemasta, jonka hän oli pulpeteilla saanut. Juuri 1800-luvun romantisoitu kuva suomalaisista on yhä kansalliskuvastomme ydintä, vaikka yhtenäiskulttuurin murroksesta paljon puhutaankin. Yksinkertainen ja rehellinen, kovasti työtä tekevä kansa täällä puurtaa kapean leivän eteen. Kuvassa on varmasti ollut totuuden siementä jo aluksi, mutta kyllä se todelliseen kukkaan puhkesi, kun sitä sukupolvi toisensa jälkeen päihin taottiin. Että ”tällaisia me suomalaiset ollaan”.

Ensimmäinen Suomen brändiä rakentanut oli 1500- ja 1600-lukujen taitteessa elänyt ruotsalainen kulttuurimies Johannes Messenius, joka tuomittiin maanpetturuudesta vankilaan. Messenius kuului ensimmäisiin Suomesta hyvään sävyyn kirjoittaneisiin. Ne häntä ennen kirjoittaneet, jotka vaivautuivat näistä seuduista jotain sivulauseessa mainitsemaan, tyytyivät yleensä varoittelemaan muita eksymästä näille rannoille. Messenius oli kuitenkin aikansa disruptori, häirikkö, jonka mukaan Thuiskonin valtakunta ulottui Tornioon asti ja näillä seuduilla asui hurjia amatsoneja.

Jaa, kuka Thuiskon? Ja millaisia amatsoneja? Lue seuraavasta osasta.

 

 

 

Suomi maailman valokeilassa

1952_armi_n182639_hkm

Armi Kuusela hotelli Vaakunan terassilla vuonna 1952. Kirjan kuvitusta. Helsingin kaupunginmuseo.

Kirjoitin täksi syksyksi kaksi kirjaa, joista julkaisen otteita blogissa. Nyt on vuorossa toinen ote Vuosisata – itsenäisen Suomen aika -kirjasta, joka on vuosi vuodelta etenevä ja runsaasti kuvitettu aikajana ja kuljettaa lukijansa maamme itsenäisyyden ajan historian läpi. Olen poiminut kirjaan jokaisen vuoden tärkeät tapahtumat pieniä omituisuuksia unohtamatta.

Parissa aiemmassa blogikirjoituksessa esitelty Tunnetko Suomen – kiinnostava historia käy koko maamme asutushistorian läpi nopeasti luettavassa kysymys-vastaus-muodossa.

Tällä kertaa valitsin vuoden 1952, jolloin pääministeri Kekkonen piti ”pyjamantaskupuheen”, Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi ja Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset.

Otsikko on ehkä mahtipontinen, mutta vuosi 1952 oli kiistatta yksi niistä, joina Suomi näkyi uutisissa ympäri maailmaa.

1952

23.1. Pääministeri Kekkosen ”pyjamantaskupuhe”

Pyjamantaskupuheeksi kutsuttu haastattelumuotoinen juttu julkaistiin Maakansassa, joka oli Maalaisliiton pää-äänenkannattaja. Tekstin keskeinen sisältö oli ehdotus pohjoismaisesta puolueettomuusliitosta, joka olisi poistanut YYA-sopimuksessa olleen Skandinaviasta Neuvostoliittoa vastaan tehtävän hyökkäyksen uhan. Toteutuessaan liitto olisi ollut jatke YYA-sopimukselle. Se olisi edellyttänyt Tanskan ja Norjan eroa NATO:sta.

Kekkosen ehdotus ei johtanut pohjoismaisen liiton solmimiseen, Tanska ja Norja pysyivät vuosisataNATO:n jäseninä. Sen sijaan se laukaisi hallituskriisin, sillä SDP:tä ei oltu informoitu puheen sisällöstä, ja heidän mielestään se myötäili liiaksi Neuvostoliittoa. Hallituskiista saatiin sovittua kevään kuluessa.

Kekkosen oli alun perin tarkoitus pitää puhe Mynämäellä, mutta hän joutui yllättäen sairaalaan. Puhetilaisuus jouduttiin perumaan, mutta Kekkonen viimeisteli puheensa sairaalassa, minkä jälkeen se julkaistiin lehdessä.

11.2. Shakespearen tulkinnoilla maailmankuuluksi noussut englantilaisteatteri Old Vic vieraili Suomessa.

14.2. Oslon talviolympialaiset alkoivat. Suomi sai yhdeksän mitalia, muun muassa kolmoisvoiton naisten 10 kilometrin hiihtokilpailussa.

17.3. Kansakoulunopettaja Jaakko Linjama voitti olympiahymnin sävellyskilpailun.

17.3. Helsingin Sokos-tavaratalo avattiin.

24.3. Suomalainen ooppera juhli 100-vuotista taivaltaan esittämällä Oslossa Pohjalaisia-oopperan.

27.3. Kymmenen kaakkoissuomalaista kuntaa julistettiin raivotaudin saastuttamiksi.

9.4. New Yorkissa järjestettiin suomalaisen lasin ja keramiikan näyttely.

13.5. Otaniemen teekkarikylä vihittiin käyttöön.

23.5. Mikael Agricolan patsas paljastettiin Turussa.

24.5. Ruotsin kuningaspari vieraili Suomessa.

4.6. Helsingissä pidettiin ensimmäinen puolustusvoimain lippujuhlan paraati sotien jälkeen.

6.6. 71 valtiota vahvisti määräaikaan mennessä osallistuvansa Helsingissä pidettäviin olympialaisiin.

29.6. Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi.

29.6. Ahvenanmaan lippu oli ensi kertaa julkisesti käytössä Maarianhaminassa järjestettyjen laulujuhlien yhteydessä. Lippua ei ollut virallisesti vahvistettu.

12.7. Pohjoismaiden välinen passivapaus astui voimaan.

19.7. Helsingin kesäolympialaiset

19.7. avatut vuoden 1952 kesäolympialaiset olivat kylmän sodan kuumimpaan aikaan. Idän ja lännen sotilaat taistelivat Koreassa. Silti kisoista tuli kansainväliset, ja niiden henki hyvä. Suomi sai järjestelyistä paljon kiitosta. Ensimmäistä kertaa olympialaisiin osallistuivat muiden muassa Neuvostoliitto, Nigeria ja Israel.

Olympialaiset olivat suuri suomalainen yhteisponnistus. Rakennustöitä oli tehty jo vuoden 1940 kisoja varten, muun muassa olympiastadion oli rakennettu. Tuolloin kilpailut jouduttiin perumaan talvisodan vuoksi. Vuonna 1952 valmistui Seutulan (nykyisin Helsinki-Vantaa) lentokenttä ja Olympialaituri. Lisäksi kymmeniä kilometrejä teitä asvaltoitiin, Palace- ja Vaakuna-hotellit rakennettiin. Siitä huolimatta osa kisavieraista majoittui telttakylään Seurasaareen.

Kilpailuihin osallistui yhteensä 4 925 urheilijaa. Lajeja oli 149. Eniten menestystä saavutti Yhdysvallat, joka sai 76 mitalia. Neuvostoliitto oli mitalitaulukossa toinen 71 mitalilla. Suomi oli kisojen kahdeksanneksi paras maa 22 mitalilla. Kuusi niistä oli kultaisia. Suomen menestyslaji oli melonta, josta kultaisia mitaleita tuli kolme. Yhden niistä voitti Sylvi Saimo, josta tuli ensimmäinen olympialaisten kesälajissa kultaa voittanut suomalaisnainen. Koko kisojen suurimmaksi sankariksi nousi 5 000 ja 10 000 metrin juoksut sekä maratonin voittanut Tšekkoslovakian Emil Zatopek.

1.8. Armi Kuusela palasi Suomeen. Tuhannet olivat ottamassa häntä vastaan lentokentällä.

13.9. Neljä vankia karkasi Turun Kakolan vankilasta. Vajaata viikkoa aiemmin pakoa oli yrittänyt seitsemän vankia.

18.9. Suomi sai sotakorvaukset maksetuksi Neuvostoliitolle. Viimeinen luovutettu korvaus oli kuunari. 72 % korvauksista oli aluksia, koneita ja muita metalliteollisuuden tuotteita.

23.9. Sotakorvausten päättymistä juhlittiin Suomen ja Neuvostoliiton yhteisessä juhlassa Helsingin Messuhallissa.

23.9. Suomen ensimmäinen presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg kuoli 87-vuotiaana.

1.10. Helsingin hovioikeus aloitti toimintansa. Sitä aiemmin hovioikeudet oli perustettu Turkuun (1623), Vaasaan (1775) ja Viipuriin (1839).

3.10. Jazz-trumpetisti Louis Armstrong vieraili Suomessa.

9.10. SVUL ja TUL päättivät jatkaa urheilun yhteistoimintasopimusta.

28.10. Helsingistä avattiin suora lentoyhteys New Yorkiin.

26.11. Suomessa puhkesi suu- ja sorkkatautiepidemia.

27.11. Jäänmurtaja Voima laskettiin vesille. Se oli tuolloin maailman voimakkain jäänmurtaja.

6.12. Itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei pidetty presidentti Paasikiven jouduttua sairaslomalle.

11.12. Kekkonen alkoi hoitaa presidentin tehtäviä Paasikiven sairastuttua.

16.12. Aulis Rytkösestä tuli ensimmäinen suomalainen ammattijalkapalloilija hänen allekirjoitettuaan sopimuksen ranskalaisseura Toulouse FC:n kanssa.