Talvisota: synkkä alku maaliskuulle

Ilmatorjuntakonekivääri tuliasemassa. SA-Kuva.

Ilmatorjuntakonekivääri tuliasemassa. SA-Kuva.

Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 suomalaiset vetäytyivät Karjalan Kannaksella väliasemasta taka-asemaan. Neuvostoliiton joukot olivat tehneet väliasemaan useita sisäänmurtoja, ja suomalaiset olivat väsyneitä. Väliasema oli pidetty vajaat pari viikkoa. Taka-asemaan pyrittiin vetäytymään viivyttäen noin viikon kuluessa.

Talvisota päivä päivältä -kirjasta:

— Lainaus alkaa —

Takaa-ajettuina taka-asemaan

Maaliskuu Kannaksella alkoi synkissä tunnelmissa. Väsyneet suomalaiset vetäytyivät taakse, ja neuvostojoukot seurasivat niitä. Neuvostoliiton panssarijoukot ohittivat paikoin taakse matkaavat joukot. JP 3:n sotapäiväkirjasta:

”klo 17.30 8–10 hv:a on murtautunut linjojen sisäpuolelle. Miehet, joita vastaan vih. jv. hyökkää parhaillaan, ovat loppuun väsyneitä. Er. P 14:n jäljellä olevat miehet järjestäytyvät juuri 4 viivytyslinjan miehitykseen. Vih. hv:n ja jv:n hyökkäyksen tavoitteena tuntuu olevan Talin maantie. Vaunujen lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Osa käyttööni lähetetyistä pst. aseista on karannut Talin suuntaan. Käsissä on vain yksi oma pst. tykki (Tampella). 4 viivytyslinjalla ei ole töitä tehty. Huoltopuoli (JP 3) on siirtynyt Juustilan maastoon. Pataljoonat on saatava pois. 2 rivinen kivieste ei pidä.”

Väliaseman ja taka-aseman välillä pyrittiin vetäytymään askeleittain taaksepäin viivytyslinjalta toiselle. Käytännössä viivytyslinjoja ei juuri ehditty valmistelemaan taaksepäin vetäydyttäessä.

— Lainaus päättyy —

Toinen merkittävä syy vetäytymiselle oli Neuvostoliiton koukkaus Viipurinlahdella. Jää kantoi raskaat ajoneuvot kuorma-autoja ja panssarivaunuja myöten. Suomen puolustusta suunniteltaessa Viipurinlahden yli tulevaan voimakkaaseen hyökkäykseen ei oltu varauduttu. Siksi tie lahden yli Kannasta puolustaneiden joukkojen selustaan oli lähes auki.

Samaan aikaan rauhanneuvottelut kävivät kuumina. Suomi yritti saada tukea Ruotsilta ja liittoutuneilta. Ranska lupasikin 50000 miestä, mutta 3.3. selvisi, että Suomi olisi saamassa vain 6000 miestä Isolta-Britannialta ja 12000 miestä Ranskalta maaliskuun lopulla. Se olisi liian vähän ja liian myöhään. Ruotsi kieltäytyi asettumasta virallisesti Suomen rinnalle. Se oli kuitenkin eniten talvisodan aikana Suomea auttanut maa.

Talvisota: kaaos Lähteellä

Keskityksen jälkeen korjattua yhdyshautaa. Tällaisessa maastossa suomalaiset taistelivat hyökkääjää vastaan. SA-Kuva.

Keskityksen jälkeen korjattua yhdyshautaa. Tällaisessa maastossa suomalaiset taistelivat hyökkääjää vastaan. SA-Kuva.

12.2.1940 neuvostojoukot hyökkäsivät Mannerheim-linjan selustassa ollutta tukilinjaa vastaan Lähteen lohkolla. Sisäänmurron vuoksi myös murtokohdan vierustoilta jouduttiin vetäytymään taaksepäin. Muuten vastustaja olisi päässyt kiertämään selkään.

Lainaus kirjasta Talvisota päivä päivältä:

— Lainaus alkaa —

Kaaos Lähteellä

Neuvostoliiton saavuttaman sisäänmurron johdosta Lähteen lohkon tilanne oli epäselvä. Suomalaiset joukot olivat sekoittuneet ja osittain hajonneet. Paikalle tuotiin lisäjoukkoja, mutta koska edellisenä päivänä oli jouduttu vetäytymään tukilinjalle, noin kilometri taaksepäin pääpuolustuslinjasta, Mannerheim-linjalla murtokohdan vierustoilla vielä olevien joukkojen sivusta oli jäänyt auki. Niinpä lisää joukkoja oli vedettävä taakse, jotta venäläiset eivät olisi päässeet kiertämään selustaan.

Neuvostoliiton 123. D hyökkäsi jo tukilinjaa vastaan. Sillä oli mukanaan paljon panssareita, ja taistelu oli kiivasta. Neuvostodivisioonaa vastassa ollut JR 8 kuitenkin torjui läpimurtoyritykset, mutta läpimurtokohtaa venäläiset saivat kuitenkin kasvatettua. Se oli päivän taisteluiden jälkeen jo viisi kilometriä leveä.

Kriittisen Lähteen lohkon eteläisessä kulmassa, Summajärven itäpuolella, taistelut keskittyivät Miljoonalinnakkeelle (virallisesti Sj 5), Sormen mastoon. Linnaketta puolustaneet suomalaiset taistelivat viimeiseen mieheen, mutta se menetettiin.

Muualla Kannaksella rintama vielä piti ja pysyi pääpuolustuslinjalla eli Mannerheim-linjalla.

— Lainaus päättyy —

Miljoonalinnake oli teräsbetonista tehty konekiväärikasematti, joka vartioi Summaa, ”Viipurin porttia”. Se oli vaurioitunut aiemmin neuvostotykistön suorasuuntaustulessa. Nyt se menetettiin lopullisesti. Punapanssarit ajoivat sen ampuma-aukkojen eteen, jolloin sieltä ei enää pystytty ampumaan ulos. Neuvostoliittolaiset tuhosivat linnakkeen räjäyttämällä.

Miljoonakorsun piirustukset löytyvät täältä.