Miten hahmotan tarinan kokonaisuuden?

Nyt kun oma fiktiomoottori on saatu kesän jälkeen käyntiin hieman köhien, on aika paljastaa pöytälaatikkoromaanikirjailijan suuri salaisuus, viisasten kivi ja kaikkea sellaista! Töttöröö! Se on lipare, jossa on kohdat:

Jos käytössä on esimerkiksi seinäpinta-alaa, tarinan kokonaisuus on helpompi hahmottaa kuin vaikkapa näytöltä.

Jos käytössä on esimerkiksi seinäpinta-alaa, tarinan kokonaisuus on helpompi hahmottaa kuin vaikkapa näytöltä. Kuvan apina ei liity tapaukseen.

Luku

Kohtaus

Mitä tapahtuu

Miksi kohtaus on olemassa

En tietystikään ole itse keksinyt tällaista apuvälinettä, ja moni varmaan tuntee sen entuudestaan. Jaksan kuitenkin olla innoissani. Tällaisia kuponkeja kun täyttelee, niin kohtahan se on jo romaanilla luuranko. Ainakin melkein. Hyödyllisiä nuo kuitenkin ovat, sillä omat ajatukset jäsentyvät täyttäessä.

Katsotaanpa kohta kohdalta:

Luku:
kertoo yksinkertaisesti, mihin lukuun kohtaus on aiottu

Kohtaus:
olennainen, esim.: tapaaminen Rivendellissä

Mitä tapahtuu:
kertoo päätapahtuman juonen tasolla, mutta ei ole vielä valmista tekstiä, esim. kansojen edustajat valitsevat sormuksen saattueen, Frodo tekee aloitteen

Miksi kohtaus on olemassa:
kertoo, mitä teeman tasolla tapahtuu, esim.: Frodo ottaa vastuuta, ja Sam sitoutuu isäntänsä mukaan

Varsinkin viimeinen kohta on mielestäni hyödyllinen. Jos siihen ei keksi kunnon vastausta, kohtauksen voi hävittää. Kun kaikki kohtaukset ovat perusteluja, tarinan jännite pysyy yllä.

Parannusehdotuksia ja muita neronleimauksia on toivottavaa jättää kommenttikenttään!

Tuoksujen kirjoittamisesta

Miltä ensirakkautesi tuoksui? Miltä isovanhempiesi luona tuoksui, kun vierailit siellä lapsena? Laukaiseeko tuoksu muiston?

Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin. Usein osa ihmisen varhaisimmista muistoista liittyy johonkin tuoksuun. Asiaa on tutkittu, ja siitä on kirjoitettu artikkeleita. Ymmärrykseni mukaan aivojen hajurata yhdistyy limbiseen systeemiin, joka lienee jonkinlainen tunteiden pesäke. Muistot puolestaan liittyvät tunteisiin.

Miten hyödyntää tätä yhteyttä kirjoittamisessa? Maininta veren tuoksusta dekkarissa voi hyvinkin viedä lukijan kirjoittajan haluamaan tunnelmaan. Vastaavasti maininta ”Jo ottaessaan kypärän päästään pihalla Jaana haistoi, että äiti leipoi korvapuusteja” voi auttaa lukijaa samastumaan päähenkilöön.

Tässä pieni testi eri aistien käyttämisestä tekstissä. Mihin sinä samaistut helpoiten?

”Mike huomasi, että oli tulossa sade. Se peittäisi hänen jälkensä.” (ei yhteyttä aisteihin)

”Mike näki mustat pilvet. Sade peittäisi hänen jälkensä.” (näkö)

”Ensimmäinen pisara tippui Miken nenälle. Sade peittäisi hänen jälkensä.” (tunto)

”Mike haistoi sateen tuoksun tuulessa. Sade peittäisi hänen jälkensä.” (haju)