Talvisota: Ägläjärven valtaus

Pastori Rantamaa pitää hartautta Aarne Juutilaisen komppanialle Kollaalla. SA-Kuva.

Pastori Rantamaa pitää hartautta Aarne Juutilaisen komppanialle Kollaalla. SA-Kuva.

75 vuotta sitten Suojärven suunnan taistelut kääntyivät lopullisesti Suomelle. Ägläjärven valtauksen jälkeen puna-armeijalaisten takaa-ajoa jatkettiin useamman päivän ajan.

— Lainaus alkaa —

Ägläjärvi suomalaisille

Pesäke pesäkkeeltä ja raunio rauniolta hyökkäystään vyöryttäen suomalaiset joukot valtasivat Ägläjärven kylän vedettyään edellisen päivän henkeä ja valmistauduttuaan hyökkäykseen. Joukkomme lähestyivät kylää useasta suunnasta ja kukistivat vastarinnan iltapäivällä. Lähes saman tien aloitettiin venäläisten joukkojen takaa-ajo, joka jatkui seuraavan päivän iltaan asti.

Tolvajärven-Ägläjärven taistelu oli suomalaisille suuri voitto. Myös neuvostojoukot osoittivat sitkeyttä, eikä niiden taistelumoraali romahtanut suurista tappioista huolimatta. Suomalaisten arvioiden mukaan Neuvostoliitto menetti taisteluissa yhteensä noin 3000 sotilasta kaatuneina, 600 jäi vangiksi. Lisäksi Neuvostoliitto menetti 60 panssarivaunua, 30 tykkiä, yli 200 konekivääriä ja 3200 kivääriä. Suurin osa tästä kalustosta jäi suomalaisten sotasaaliiksi. Myös Osasto Pajarin tappiot olivat merkittävät. Kaatuneita oli 274, haavoittuneita 445 ja kadonneita 29. Voitolla turvattiin Laatokan-Karjalassa taistelevan IV Armeijakunnan sivusta. Ennen kaikkea voitto loi suomalaisiin uskoa taistelussa ylivoimaista vastustajaa vastaan.

— Lainaus päättyy —

Joulua vietettiin rintamilla vaihtelevissa olosuhteissa. Kotirintamalla saatiin olla rauhassa pommikoneilta. Lainaukset kirjasta Talvisota päivä päivältä.

— Lainaus alkaa —

Joulu rintamalla

Kollaalla jouluhartauden piti pastori J. Rantamaa. Joukot koottiin kenttäjumalanpalvelukseen, jossa laulettiin Enkeli taivaan, rukoiltiin ja kuunneltiin pastorin puhe. Hartaus pidettiin vain 150 metrin päässä etulinjasta. Sitä eivät häirinneet vihollisen pataljoonatykin laukaukset, jotka suhahtelivat sotilaiden päiden yli iskeytyen metsään noin 200 metrin päähän, tai etäämmältä kuuluneet pikakiväärin sarjat. Valistusupseerina Kollalla toiminut Erkki Palolampi kuvailee kirjassaan Kollaa Kestää hartaushetkeä ja kertoo, että se vietettiin ”rauhan ja joulun tunnelman vallitessa”.

Sotatoimialueen ulkopuolella joulu sujui olosuhteisiin nähden rauhallisesti, eikä taivailla näkynyt pommikoneita. Monissa kaupungeissa työpaikkojen, talojen ja väestönsuojeluryhmien ihmiset kokoontuivat yhteisiin joulujuhliin nyyttikestiperiaatteella.

— Lainaus päättyy —

Hyvää joulua kaikille blogin lukijoille!

Talvisota: Ägläjärven piiritys

Summan taisteluissa vallattu T-28-panssarivaunu. SA-Kuva.

Summan taisteluissa vallattu T-28-panssarivaunu. SA-Kuva.

Pajari jatkoi hyökkäystään Ägläjärvellä, ja miehet olivat jaksamisensa äärirajoilla.

Karjalan Kannaksella Sumassa Suomi oli torjunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Vielä 20.12. panssarivaunut hyökkäsivät Viipuriin johtavaa tietä vartioinutta Poppiuksen linnaketta vastaan, mutta lähentelyt torjuttiin.

Suomen torjuntavoitosta puhuttiin Summan ihmeenä. Termi oli lehtimiesten keksintöä. Suurhyökkäyksen pysäyttäminen kiinnosti myös ulkomaisia sanomalehtiä, jotka kiinnittivät huomionsa erityisesti siihen, että suomalaiset olivat torjuneet suuria panssarivaunuosastoja ilman ajanmukaisia panssarintorjunta-aseita.

Lainaus Talvisota päivä päivältä -kirjasta:

— Lainaus alkaa—

Väsyneet miehet Ägläjärvellä

Osasto Talvelan nimi oli edellisenä päivänä vaihdettu Ryhmä Talvelaksi, ja sen johtaja, Paavo Talvela, oli ylennetty kenraalimajuriksi. Aaro Pajarista puolestaan oli tullut eversti.

Pajarin hyökkäys Ägläjärven kylän valtaamiseksi jatkui siitä huolimatta, että Talvela oli viimein antanut luvan keskeyttää hyökkäys joukkojen väsymyksen vuoksi. Pajari kuitenkin katsoi, että keskeyttäminen ei tulisi kyseeseen, koska joukot olivat päässeet etenemään edellisenä päivänä jo kylään asti ja paremmat asemat olivat saatavissa vielä viimeisellä ponnistuksella.

Alueella taisteltiin monessa aallossa, sillä neuvostoliittolaiset pyrkivät ajamaan suomalaiset  pois vastahyökkäyksillä, jotka suomalaiset puolestaan torjuivat omilla vastaiskuillaan. Neuvostojoukot olivat kärsineet suuria tappioita, suomalaiset olivat päivän aikana vallanneet muun muassa 8 kevyttä panssarivaunua. Myös Pajarin joukkojen tappiot olivat huomattavat, ja ne olivat saavuttaneet sietokykynsä rajat. Pajari itse jouduttiin kantamaan taistelukentältä lepäämään.

Saartotengas kylän ympärillä kiristyi, mutta Suojärven tietä ei saatu katkaistua, eikä saarros ollut täydellinen. Venäläiset olivat varustaneet Ägläjärven kylän voimakkaaksi puolustuskeskukseksi, tulipesäkkeitä oli rakennettu rakennusten kivijalkoihin ja perunakellareihin. Suomalaiset käyttivät seuraavan päivän lepoon.

— Lainaus päättyy —

Palaamme Ägläjärven suunnalle jälleen 22.12.