Talvisota: Ägläjärven piiritys

Summan taisteluissa vallattu T-28-panssarivaunu. SA-Kuva.

Summan taisteluissa vallattu T-28-panssarivaunu. SA-Kuva.

Pajari jatkoi hyökkäystään Ägläjärvellä, ja miehet olivat jaksamisensa äärirajoilla.

Karjalan Kannaksella Sumassa Suomi oli torjunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Vielä 20.12. panssarivaunut hyökkäsivät Viipuriin johtavaa tietä vartioinutta Poppiuksen linnaketta vastaan, mutta lähentelyt torjuttiin.

Suomen torjuntavoitosta puhuttiin Summan ihmeenä. Termi oli lehtimiesten keksintöä. Suurhyökkäyksen pysäyttäminen kiinnosti myös ulkomaisia sanomalehtiä, jotka kiinnittivät huomionsa erityisesti siihen, että suomalaiset olivat torjuneet suuria panssarivaunuosastoja ilman ajanmukaisia panssarintorjunta-aseita.

Lainaus Talvisota päivä päivältä -kirjasta:

— Lainaus alkaa—

Väsyneet miehet Ägläjärvellä

Osasto Talvelan nimi oli edellisenä päivänä vaihdettu Ryhmä Talvelaksi, ja sen johtaja, Paavo Talvela, oli ylennetty kenraalimajuriksi. Aaro Pajarista puolestaan oli tullut eversti.

Pajarin hyökkäys Ägläjärven kylän valtaamiseksi jatkui siitä huolimatta, että Talvela oli viimein antanut luvan keskeyttää hyökkäys joukkojen väsymyksen vuoksi. Pajari kuitenkin katsoi, että keskeyttäminen ei tulisi kyseeseen, koska joukot olivat päässeet etenemään edellisenä päivänä jo kylään asti ja paremmat asemat olivat saatavissa vielä viimeisellä ponnistuksella.

Alueella taisteltiin monessa aallossa, sillä neuvostoliittolaiset pyrkivät ajamaan suomalaiset  pois vastahyökkäyksillä, jotka suomalaiset puolestaan torjuivat omilla vastaiskuillaan. Neuvostojoukot olivat kärsineet suuria tappioita, suomalaiset olivat päivän aikana vallanneet muun muassa 8 kevyttä panssarivaunua. Myös Pajarin joukkojen tappiot olivat huomattavat, ja ne olivat saavuttaneet sietokykynsä rajat. Pajari itse jouduttiin kantamaan taistelukentältä lepäämään.

Saartotengas kylän ympärillä kiristyi, mutta Suojärven tietä ei saatu katkaistua, eikä saarros ollut täydellinen. Venäläiset olivat varustaneet Ägläjärven kylän voimakkaaksi puolustuskeskukseksi, tulipesäkkeitä oli rakennettu rakennusten kivijalkoihin ja perunakellareihin. Suomalaiset käyttivät seuraavan päivän lepoon.

— Lainaus päättyy —

Palaamme Ägläjärven suunnalle jälleen 22.12.

Talvisota: kohti Ägläjärveä

Vallattu panssariauto Tolvajärven suunnalla 18.12.1939. SA-Kuva.

Vallattu panssariauto Tolvajärven suunnalla 18.12.1939. SA-Kuva.

Joulukuun puolimaissa 75 vuotta sitten taisteltiin koko rintaman pituudelta. Kannaksella raivosi Neuvostoliiton suurhyökkäys. Osasto Talvelan rintamalla Suojärven-Tolvajärven suunnalla neuvostojoukot yritettiin painaa takaisin vastahyökkäyksellä. Ote Talvisota päivä päivältä -kirjan 18.12.1939 käsittelevältä aukeamalta:

— Lainaus alkaa —

Kohti Ägläjärveä

Osasto Talvela oli Tolvajärvellä saavutetun voiton jälkeen hyökännyt kohti Ägläjärveä. Raskaasta ja hitaasti etenevästä hyökkäyksestä vastasi Osasto Pajari, jonka menetykset olivat olleet kovia: noin 400 kaatunutta.

18.12. Pajari miehineen hyökkäsi kohti Ägläjärven kylää. Joukot oli jaettu niin, että hyökkäys tapahtui useasta suunnasta yhtä aikaa. Sää ei kuitenkaan suosinut hyökkääjiä, sillä lumi antoi periksi, ja sukset upposivat maan pintaan asti. Myös miehet olivat väsyneitä edeltävien taisteluiden jäljiltä, ja nukahtelivat hangelle pienenkin pysähdyksen aikana. Vain pohjoisesta kylää kohti kiertänyt osasto pääsi tavoitteeseensa, mutta sen voima ei yksin riittänyt vihollisen tuhoamiseen ja se vetäytyi, kuten muutkin suomalaiset. Ensimmäinen yritys Ägläjärven valtaamiseksi oli epäonnistunut.

Eversti Talvela antoi kuitenkin käskyn hyökkäyksen jatkamisesta, vaikka Mannerheim oli käskenyt välttää suuria tappioita vaativia sotatoimia.

— Lainaus päättyy —

Palaamme Ägläjärvelle ylihuomenna.