Talvisota: synkkä alku maaliskuulle

Ilmatorjuntakonekivääri tuliasemassa. SA-Kuva.

Ilmatorjuntakonekivääri tuliasemassa. SA-Kuva.

Helmi-maaliskuun vaihteessa 1940 suomalaiset vetäytyivät Karjalan Kannaksella väliasemasta taka-asemaan. Neuvostoliiton joukot olivat tehneet väliasemaan useita sisäänmurtoja, ja suomalaiset olivat väsyneitä. Väliasema oli pidetty vajaat pari viikkoa. Taka-asemaan pyrittiin vetäytymään viivyttäen noin viikon kuluessa.

Talvisota päivä päivältä -kirjasta:

— Lainaus alkaa —

Takaa-ajettuina taka-asemaan

Maaliskuu Kannaksella alkoi synkissä tunnelmissa. Väsyneet suomalaiset vetäytyivät taakse, ja neuvostojoukot seurasivat niitä. Neuvostoliiton panssarijoukot ohittivat paikoin taakse matkaavat joukot. JP 3:n sotapäiväkirjasta:

”klo 17.30 8–10 hv:a on murtautunut linjojen sisäpuolelle. Miehet, joita vastaan vih. jv. hyökkää parhaillaan, ovat loppuun väsyneitä. Er. P 14:n jäljellä olevat miehet järjestäytyvät juuri 4 viivytyslinjan miehitykseen. Vih. hv:n ja jv:n hyökkäyksen tavoitteena tuntuu olevan Talin maantie. Vaunujen lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Osa käyttööni lähetetyistä pst. aseista on karannut Talin suuntaan. Käsissä on vain yksi oma pst. tykki (Tampella). 4 viivytyslinjalla ei ole töitä tehty. Huoltopuoli (JP 3) on siirtynyt Juustilan maastoon. Pataljoonat on saatava pois. 2 rivinen kivieste ei pidä.”

Väliaseman ja taka-aseman välillä pyrittiin vetäytymään askeleittain taaksepäin viivytyslinjalta toiselle. Käytännössä viivytyslinjoja ei juuri ehditty valmistelemaan taaksepäin vetäydyttäessä.

— Lainaus päättyy —

Toinen merkittävä syy vetäytymiselle oli Neuvostoliiton koukkaus Viipurinlahdella. Jää kantoi raskaat ajoneuvot kuorma-autoja ja panssarivaunuja myöten. Suomen puolustusta suunniteltaessa Viipurinlahden yli tulevaan voimakkaaseen hyökkäykseen ei oltu varauduttu. Siksi tie lahden yli Kannasta puolustaneiden joukkojen selustaan oli lähes auki.

Samaan aikaan rauhanneuvottelut kävivät kuumina. Suomi yritti saada tukea Ruotsilta ja liittoutuneilta. Ranska lupasikin 50000 miestä, mutta 3.3. selvisi, että Suomi olisi saamassa vain 6000 miestä Isolta-Britannialta ja 12000 miestä Ranskalta maaliskuun lopulla. Se olisi liian vähän ja liian myöhään. Ruotsi kieltäytyi asettumasta virallisesti Suomen rinnalle. Se oli kuitenkin eniten talvisodan aikana Suomea auttanut maa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s