Talvisota: Ägläjärven piiritys

Summan taisteluissa vallattu T-28-panssarivaunu. SA-Kuva.

Summan taisteluissa vallattu T-28-panssarivaunu. SA-Kuva.

Pajari jatkoi hyökkäystään Ägläjärvellä, ja miehet olivat jaksamisensa äärirajoilla.

Karjalan Kannaksella Sumassa Suomi oli torjunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen. Vielä 20.12. panssarivaunut hyökkäsivät Viipuriin johtavaa tietä vartioinutta Poppiuksen linnaketta vastaan, mutta lähentelyt torjuttiin.

Suomen torjuntavoitosta puhuttiin Summan ihmeenä. Termi oli lehtimiesten keksintöä. Suurhyökkäyksen pysäyttäminen kiinnosti myös ulkomaisia sanomalehtiä, jotka kiinnittivät huomionsa erityisesti siihen, että suomalaiset olivat torjuneet suuria panssarivaunuosastoja ilman ajanmukaisia panssarintorjunta-aseita.

Lainaus Talvisota päivä päivältä -kirjasta:

— Lainaus alkaa—

Väsyneet miehet Ägläjärvellä

Osasto Talvelan nimi oli edellisenä päivänä vaihdettu Ryhmä Talvelaksi, ja sen johtaja, Paavo Talvela, oli ylennetty kenraalimajuriksi. Aaro Pajarista puolestaan oli tullut eversti.

Pajarin hyökkäys Ägläjärven kylän valtaamiseksi jatkui siitä huolimatta, että Talvela oli viimein antanut luvan keskeyttää hyökkäys joukkojen väsymyksen vuoksi. Pajari kuitenkin katsoi, että keskeyttäminen ei tulisi kyseeseen, koska joukot olivat päässeet etenemään edellisenä päivänä jo kylään asti ja paremmat asemat olivat saatavissa vielä viimeisellä ponnistuksella.

Alueella taisteltiin monessa aallossa, sillä neuvostoliittolaiset pyrkivät ajamaan suomalaiset  pois vastahyökkäyksillä, jotka suomalaiset puolestaan torjuivat omilla vastaiskuillaan. Neuvostojoukot olivat kärsineet suuria tappioita, suomalaiset olivat päivän aikana vallanneet muun muassa 8 kevyttä panssarivaunua. Myös Pajarin joukkojen tappiot olivat huomattavat, ja ne olivat saavuttaneet sietokykynsä rajat. Pajari itse jouduttiin kantamaan taistelukentältä lepäämään.

Saartotengas kylän ympärillä kiristyi, mutta Suojärven tietä ei saatu katkaistua, eikä saarros ollut täydellinen. Venäläiset olivat varustaneet Ägläjärven kylän voimakkaaksi puolustuskeskukseksi, tulipesäkkeitä oli rakennettu rakennusten kivijalkoihin ja perunakellareihin. Suomalaiset käyttivät seuraavan päivän lepoon.

— Lainaus päättyy —

Palaamme Ägläjärven suunnalle jälleen 22.12.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s