Jatkosota, osa 5/5: Sotarikokset

Suomussalmen rajakylien asukkaille jaettiin desanttien varalta aseita heinäkuussa 1943. Kirjan kuvitusta. SA-kuva.

Suomussalmen rajakylien asukkaille jaettiin desanttien varalta aseita heinäkuussa 1943. Kirjan kuvitusta. SA-kuva.

Kerron viiden kirjoituksen sarjassa 70 vuotta sitten päättyneestä jatkosodasta. Lainaukset ovat juuri ilmestyneestä kirjastani Jatkosota päivä päivältä.

Sota on aina julmaa, mutta myös taistelutantereilla on kansainvälisiä sääntöjä. Esimerkiksi antautuneiden teloittaminen on kielletty. Sodissa säännöillä on tapana tulla rikotuiksi, ja kaikki osapuolet tekevät sotarikoksia. Jotkut osapuolet enemmän kuin toiset. Jotkut käyttävät sotarikoksia sodankäynnin välineinä. Vaikka sotaa käyvä valtio ei kehottaisikaan sotilaitaan rikoksiin, joukossa on aina yksilöitä, jotka niitä tekevät. Kun näitä yksilöitä on myös johtoasemissa, sotarikoksia voivat joutua tekemään myös heidän alaisensa. ”Seurasin vain käskyjä.”

Eräs selkeästi Suomea vastaan kohdistunut ja erityisen vastenmielinen sotarikosten laji oli suomalaisten joukkojen selustassa liikkuneiden neuvostodesanttien siviileihin kohdistama väkivalta. Siitä saivat kärsiä etenkin Koillis-Suomen rajakylissä asuneet. Desantit eivät olleet sotilaita. Partisaanijoukot muodostettiin yleensä raja-alueiden ja miehitettyjen alueiden väestöstä. Suomen jatkosodassa valtaamasta Itä-Karjalasta löytyi partisaanijoukkoihin halukkaita.

— Lainaus alkaa —

Partisaanit surmasivat

Neuvostoliiton partisaanit iskivät Hyryn taloon Suomussalmella. Iskusta selviytynyt Väinö Kinnunen oli tuolloin 11-vuotias. Hän muisteli iskua Aamulehden 22.9.2013 julkaisemassa artikkelissa.

”Se oli vesisaepäivä. Oli tarkoitus ruveta perunaa multaamaan. Edellispäivänä sanoin Toivolle (veli), että lähetään mehtään karkuun. Toivo sanoi, että 17 miestä oli nähnyt ja niillä jokaisella on konepistooli.

Olimme herra nähköön kaikki saunassa, kun ne tulivat ovesta sisään. Tyhjensivät ensin leivät säkkiin. Sitten tuli upseerin näköinen mies ja käski särkeä kaikki. Heittivät jauhot ja astiat lattialle. Kymmenisen minuuttia sotkivat.

Partisaanit lähtivät ulos. Upseeri laittoi oven kiinni ja alkoi ampumaan.

Ihan kaikki ampui. Kävi sen verran mielessä, että tämä on viimeinen päivä.”

— Lainaus päättyy —

Myös suomalaiset tekivät sotarikoksia. Eräs historiankirjoituksessa vähän huomiota saanut synkkä hetki koettiin Äänisjärven pohjoispuolisella Maaselän kannaksella sijaitsevalla Krivillä. Suomen hyökkäyssota oli päättynyt Maaselän taisteluihin loppuvuodesta 1941. Neuvostojoukot tekivät alueella vastahyökkäyksen vuoden 1942 alussa. Se torjuttiin ankarissa taisteluissa, joiden jälkikaikuja on alkanut kuulua vasta tapahtumia todistaneiden veteraanien viimeisinä vuosina. Kirjassa on pitkä ote Hannu Teiderin tekemästä erään Krivin taisteluissa lähettinä toimineen haastattelusta. Tässä on siitä pieni osa.

— Lainaus alkaa —

Virallisten kertomusten mukaan puna-armeijalaiset taistelivat lähes viimeiseen mieheen, eikä vankeja juuri saatu. Jotain synkkää Krivissä kuitenkin tapahtui, vaikka teloitettujen todellinen lukumäärä ei ole tiedossa.

”Kivistö oli komppaniansa lähetti. Motitustaisteluiden loppuvaiheissa komppanian kohdalla antautui ryhmä venäläissotilaita. Suomalalaiset ottivat venäläiset vangeiksi ja vartioivat joukkoa.

– Komppanian päällikkö lähetti minut pataljoonan komentajan luokse kysymään, mitä vangeille tehdään, Kivistö muistelee.

Hän sai käskyn talloa lumihankeen tasainen iso alue ja jakaa vangit kahden ympyrän sisään. Pakkanen jatkui ja ilta pimeni, mutta lisäohjeita ei kuulunut.”

— Lainaus päättyy —

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s